Valvoja asuntoremonttiin - Osakasremontin hyvä valvonta on kaikkien etu

Hanki Urakkamaailman kautta osaava valvoja kaikkiin remonttitarpeisiisi.

Valvojamme pitävät huolen, että remonttisi sujuu ja asiat hoidetaan, kuten hyvä rakennustapa edellyttää.

Asuntoremontin valvonta

Suomessa on noin 90 000 taloyhtiötä, joissa on kaikkiaan 1,5 miljoonaa asuinhuoneistoa: puolet koko maan asuntokannasta.

Osakkailla on laajat oikeudet tehdä tai teettää muutos- ja korjaustöitä asunnossaan, mutta vuodesta 2010 alkaen taloyhtiöillä on ollut velvollisuus valvoa huoneistoremonttien laatua. Tavoitteena on varmistaa, että remontit toteutetaan rakennusmääräyksiä ja hyvää rakennustapaa noudattaen, eivätkä ne aiheuta vahinkoa taloyhtiölle tai muille osakkaille. Esimerkiksi epäonnistunut kylpyhuoneremontti voi aiheuttaa talossa mittavan vesivahingon.

Valvoja asuntoremonttiin

Jätä yhteydenottopyyntö

Hanki Urakkamaailman kautta osaava valvoja kaikkiin remonttitarpeisiisi. Valvojamme pitävät huolen, että remonttisi sujuu ja asiat hoidetaan, kuten hyvä rakennustapa edellyttää.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan on tehtävä kirjallinen ilmoitus remonttisuunnitelmista taloyhtiölle. Ilmoitus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen aiottua remonttia, jottei töiden aloittaminen viivästy käsittelyaikojen vuoksi. Usein taloyhtiöiden nettisivuilta löytyvät ohjeet ja lomakkeet ilmoituksen tekoon sekä tietoa käsittelyajoista.

Tyypillisesti ilmoitus tehdään isännöintitoimistolle, joka hyväksyy pienemmät remonttisuunnitelmat yleensä toimistotyönä.

Laajemmissa remonteissa, jotka vaikuttavat taloyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin, kuten märkätilojen vedeneristykseen, hallituksen on kokoonnuttava päättämään luvasta.

Isommat muutoshankkeet, kuten saunan rakentaminen vaatehuoneeseen, vaativat myös viranomaislupia.

Ilmoitusvelvoite koskee vaativampia töitä

Taloyhtiölle on ilmoitettava kaikista osakehuoneiston remonteista, jotka voivat vaikuttaa talon rakenteisiin tai naapuriasuntoihin.

Ilmoitusvelvollisuuden piirissä ovat muun muassa kantaviin seiniin, hormistoihin, sähkö-, lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmiin, ilmastointiin, vesikalusteisiin tai vedeneristeisiin vaikuttavat työt.

Sen sijaan katon maalaaminen, seinien tapetointi tai parketin uusiminen eivät edellytä ilmoitusta. Muovimaton vaihtaminen toiseen materiaaliin on puolestaan ilmoitettava työ. Epävarmoissa tapauksissa ilmoitus on parempi tehdä kuin olla tekemättä vastuukysymysten vuoksi.

Remontti-ilmoituksessa käydään läpi, mitä ja miten on tarkoitus remontoida, millä aikataululla ja ketkä työn toteuttavat. Tyypillisesti lomakkeessa kysytään remontin suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja työnvalvojien nimet, yhteystiedot sekä Y-tunnukset. Annettujen tietojen perusteella arvioidaan myös valvonnan tarve.

Osakas maksaa valvontakulut

Pienten remonttien valvonta hoituu usein työn dokumentoinnilla ja tositteiden toimittamisella tai yhdellä valvontakäynnillä. Sen sijaan kaksion yhdistetty keittiö- ja kylpyhuoneremontti voi vaatia viisikin valvontakäyntiä. Käynnit tapahtuvat yleensä esimerkiksi vesivahinkoriskien kannalta kriittisimpien työvaiheiden jälkeen.

Hyvin hoidetussa taloyhtiössä remonttipäätös sisältää perustellun valvontasuunnitelman sekä tiedon kuluista. Taloyhtiö päättää työn valvojan: usein tekninen isännöitsijä vastaa valvonnasta. Lain mukaan kohtuulliset valvontakustannukset tulevat osakkaan maksettaviksi. Valvontakulut lankeavat osakkaalle, jottei taloyhtiölle koituisi ylimääräisiä kustannuksia oma-aloitteisista remonteista.

Ota yhteyttä ja valvojamme kertoo lisää rakennusvalvonnasta

Aloita tästä

Yhteydenottopyynnön jättäminen on ilmaista, eikä sido palvelun tilaamiseen.

Omaa kotia remontoidessa valvontakulut ovat kotitalousvähennyskelpoisia.

Valvontakäyntien hintahaitari on laaja, ja remontin vaativuus vaikuttaa sekä valvojien valintaan että kustannuksiin. Isännöitsijöiden valvontakäyntihinnat vaihtelevat noin 60 eurosta reiluun pariin sataan euroon kerta. Halutessaan osakas voi ehdottaa omaa valvojaa taloyhtiölle.

Etenkin suuremmissa hankkeissa remontin teettäjä on voinut palkata ulkopuolisen valvojan varmistamaan työn laatua. Valvojaksi kannattaa valita puolueeton asiantuntija, jolla on hyvä näytöt vastaavista kohteista ja joka ei ole kytköksissä urakoitsijaan.

Valvonta ei vapauta tekijöitä vastuusta

Taloyhtiön valitsema tai hyväksymä valvoja asettaa osakasremonteille etukäteisvaatimuksia ja tarkastaa työn laatua jälkikäteen. Vastuullinen valvoja arvioi suunnitelmia, työn toteuttajien pätevyyttä, työn laatua sekä katsoo, että huoneistossa tehty remontti vastaa ilmoitusta.

Valvojan hyväksyntä ei poista muiden toimijoiden, kuten osakkaan, suunnittelijan ja urakoitsijan, vastuuta mahdollisista virheistä.

Mikäli myöhemmin ilmenee ongelmia, työn toteuttajat vastaavat työnsä jäljestä. Taloyhtiö voi kuitenkin vaatia myös valvojaa vastuuseen vahingoista, jos tämä on selvästi laiminlyönyt tehtävänsä.

Taloyhtiöiden oikeus valvoa osakasremonttien laatua on parantanut etukäteissuunnittelua sekä muutos- ja korjaustöiden dokumentointia, mikä on kaikkien osapuolten etu. Tiedot huoneistossa tehdyistä remonteista ja niiden tekijöistä merkitään isännöitsijäntodistukseen. Asunto on esimerkiksi helpompi saada kaupaksi, kun remonteista, niiden toteuttamistavoista sekä laadunvalvonnasta on luotettavat asiakirjat.

Samoista syistä omakotitalon omistajan kannattaa harkita ulkopuolisen valvojan käyttämisestä ainakin merkittävissä remonteissa, vaikka mikään säädös ei siihen velvoita.

Harvan remonttia teettävän asiantuntemus riittää vaikkapa putkiasennusten tekniseen laadunvalvontaan. Esimerkiksi kylpyhuoneremontin yhteydessä on suositeltavaa tilata vedeneristystarkastus puolueettomalta asiantuntijalta.