Yläpohjan lisäeristys, Hyvinkää
3 tuntia sitten
Yläpohjan lisäeristys, Hyvinkää
3 tuntia sitten
URAKKAFIKSU OY, Espoo
11 tuntia sitten
Uusi sopimus luotu, Oulu
1 tunti sitten
Keittiöremontti, Helsinki
3 tuntia sitten
Kruunuremontti Oy, Espoo
13 tuntia sitten
Suihkunurkan seinien laattasaumojen uusi..., Helsinki
4 tuntia sitten
- Mitä maalämpö maksaa ja milloin se maksaa itsensä takaisin?
- Mikä on maalämpöpumpun hinta?
- Tarvitseeko maalämpö rakennusluvan?
- Mikä on maalämmön sähkönkulutus
Maalämmön suosio on kasvanut Suomessa nopeasti. Maalämmön yleistymisen takana ovat ostoenergian kallistuminen, siirtomaksujen nousu, ympäristötietoisuus sekä järjestelmien tekninen kehitys.
Omakotitalossa maalämpö tai ilma-vesilämpöpumppu on useimmiten sekä edullisin, että ekologisin lämmitysmuoto.
Maalämmön asennus omakotitaloon tai muuhun asuinkiinteistöön maksaa tavallisesti noin 13 000 € – 20 000 € riippuen kohteen kohteen tyypistä ja vaatimuksista. Suuremmissa kohteissa kuten kerrostaloissa maalämmön asennuksen hinta voi olla jopa 100 000 € – 200 000 €.
Jättämällä remontti-ilmoituksen Urakkamaailmaan, saat useita eri tarjouksia alueesi urakoitsijoilta.
Maalämmön hintaan vaikuttaa lämmitettävän alueen pinta-ala, lämpimän veden tarve sekä se, asennetaanko maalämpö uuteen vai vanhaan taloon.
Maalämpöpumpun asentamisen hinta muodostuu:
Maalämpöpumppu-laitteisto voi maksaa noin 5 000 –10 000 €.
Porakaivon tekeminen yksittäin maksaa n. 4 000 – 7 000 €.
Huom! Muistathan, että maalämpöpumpun asennukset ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Lue lisää kotitalousvähennyksestä täällä.
Olemme listanneet alle hintaesimerkkejä Urakkamaailman kautta toteutuneista määlämmön asennuksista ja huolloista. Parhaan hinta-arvion omalle remontillesi saat pyytämällä useamman tarjouksen.
Maalämpö on kustannustehokkaampi lämmitysmuoto kuin esimerkiksi öljy- tai suorasähkölämmitys. Keskikokoisessa omakotitalossa kustannukset ovat yleensä noin 500 - 1200 euron luokkaa vuositasolla. Maalämmön kuukausikustannuksiin vaikuttaa muun muassa kohteen asukasluku sekä lämmitettävien neliöiden määrä. Parhaan arvion kustannuksille saat konsultoimalla ammattilaista.
Maalämpöpumppu kerää maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta lämpöenergiaa, joka siirretään talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Lämpöenergia on peräisin auringosta tai maapallon ytimestä. Puhdasta, uusiutuvaa energiaa tuottavien maalämpöpumppujen suosio on nousukiidossa.
Ilmoituksen jättäminen on ilmaista, eikä sido remontin tilaamiseen.
Yleisin maalämmön lähde on kallioperä. Kallioperän energiansaanti on lähes kaksinkertainen putkimetriä kohti ja vaatii paljon pienemmän tontin. Pintamaan etuna on usein edullisuus. Se ei vaikuta puutarhan istutuksiin. Vesistöihin asennettavat järjestelmät vaativat rannan, joka syvenee nopeasti noin kolmeen metriin.
Porakaivo pystyputkistoineen on ylivoimaisesti suosituin lämmönkeruumenetelmä, mutta lämpöä voidaan ottaa talteen myös pintamaahan tai vesistön pohjaan asennetusta vaakaputkistosta. Putkissa kulkeva jäätymätön keruuneste kuljettaa lämpöenergian pumpulle, joka siirtää sen kylmäaineen avulla vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään sekä käyttöveden lämmitykseen. Maalämpö on hyvä valinta pohjoiseen ilmastoon, eikä se tarvitse rinnalleen täydentävää lämmitysjärjestelmää kovillakaan pakkasilla.
Maalämmön hyötysuhde on paras lattialämmitykseen yhdistettynä, sillä putkistoon syötettävän menoveden lämpötila on vain reilut 30 astetta. Maalämpö toimii kuitenkin hyvin myös kuumempaa menovettä vaativien pattereiden kanssa. Nykyisin tarjolla on pumppuja, joilla veden saa lämmitettyä noin 70 asteeseen.
Huoneilman lisäksi käyttövesi lämpiää maalämmöllä: paras tekninen ratkaisu valikoituu kohteen mukaan. Maalämpöjärjestelmä voidaan liittää lämmönvaihtimella myös ilmakiertoiseen lattialämmitykseen tai ilmalämmityskanavistoon.
Maalämpö kannattaa yleensä parhaiten yli 150-neliöisissä omakotitaloissa, joiden vuotuinen kokonaisenergiankulutus on yli 30 000 kWh. Suomessa lämmitykseen menee noin puolet kokonaiskulutuksesta.
Pienemmissä tai vähemmän energiaa kuluttavissa taloissa ilma-vesilämpöpumppu saattaa olla taloudellisempi lämmitysratkaisu, ja toisinaan myös isommissa rakennuksissa. Arvio lämpöpumppujärjestelmien välisestä paremmuudesta on tehtävä kohdekohtaisesti.
Kesällä maalämpöjärjestelmää on mahdollista käyttää viilentämiseen. Liiallinen viilentäminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kosteusvaurion. Suomalaista rakennuskantaa ei ole suunniteltu olosuhteisiin, joissa ulkoilma on huomattavasti sisäilmaa lämpimämpää.
Jos talon sisäosat jäähtyvät liikaa, kosteutta voi tiivistyä kosteussulun väärälle puolelle. Eräiden asiantuntija-arvioiden mukaan sisäilma saisi olla korkeintaan neljä astetta ulkoilmaa viileämpää.
Maalämpöjärjestelmä - keruupiiri, pumpun tekniikka, lämmönjakojärjestelmä, käyttöveden lämmitys – on suunniteltava kokonaisuudeksi, joka vastaa kohteen käyttötarpeita. Nykyään valtaosa valitsee lämpökaivon. Maalämpökaivon poraus tehdään yleensä noin 200 metrin syvyyteen. Jos energiantarve on suuri, tontille voidaan porata useampia lämpökaivoja. Pumpun kompressorin käyttöikä on 10–15 vuotta, joten sen joutuu vaihtamaan yleensä kerran laitteen elinkaaren aikana.
Saat ensimmäiset tarjoukset jo keskimäärin tunnissa.
Yleensä maalämpöjärjestelmät mitoitetaan vastaamaan kohteen koko lämmitystarvetta. Järjestelmät on tapana mitoittaa reiluiksi, jottei lämpöenergia lopu yllättävissäkään tilanteissa. Maalämpöjärjestelmän voi myös osamitoittaa, mitä vaihtoehtoa ei useinkaan suositella.
Osamitoitetussa järjestelmässä maalämpö antaa valtaosan lämmitysenergiasta, mutta kulutushuiput katetaan esimerkiksi suoralla sähkölämmityksellä. Osamitoitus lisää juoksevia lämmityskuluja ja vähentää maalämmön ympäristöystävällisyyttä.
Maalämpöjärjestelmää voidaan pitää ympäristöystävällisenä valintana, kunhan keruuputkiston vuotoriski on minimoitu ja laitteita käsitellään asianmukaisesti.
Maalämpöjärjestelmän rakentaminen vaatii aina luvan oman kunnan rakennusvalvonnasta. Pohjavesialueilla ehdot ovat tiukemmat, eikä maalämpöä välttämättä saa asentaa esimerkiksi porauksen aiheuttaman sekoittumisvaaran vuoksi. Lisäksi keruuputkistoihin liittyy vuotoriski. Vuotojen todennäköisyys selvinnee vasta tulevaisuudessa järjestelmien ikääntyessä. Keruunesteen ympäristöystävällisyyteen onkin syytä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi etanoli-vesiliuosta ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi, kun taas etyleeniglykolia ei pitäisi käyttää varsinkaan herkillä alueilla.
Lisäksi maalämpöpumppujen kylmäaineissa on ilmastolle erittäin haitallisia hfc-kasvihuonekaasuja. Ympäristönsuojelulain mukaan laitteiden asentaminen ja poistaminen ovat luvanvaraista toimintaa. Maalämpöjärjestelmää voi kuitenkin pitää ympäristöystävällisenä valintana, kunhan keruuputkiston vuotoriski on minimoitu ja laitteita käsitellään asianmukaisesti. Maalämpö itsessään on puhdasta, uusiutuvaa energiaa. Energia-alan asiantuntijan Motivan laatima maalämpöopas on luettavissa täältä.
Maalämpöjärjestelmän tavanomainen takaisinmaksuaika on 6 –8 vuotta. Nyt kun energianhinnat ovat nousussa, voi maalämmön kustannus maksaa itsensä takaisin vieläkin nopeammin. Laadukas pumppu kestää 25 vuotta, ja pumpun vaihtaminen on huomattavasti alkuinvestointia edullisempaa. Maalämmön rakentaminen uudiskohteeseen maksaa tyypillisesti 12 000–15 000 euroa.
Remonttikohteissa hintahaitari on leveämpi, sillä kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi lämmönjakoverkko sekä mahdolliset purkutyöt. Jos kohteessa on valmiiksi vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, maalämpöön siirtyminen maksaa yleensä 12 000 –18 000 euroa. Mikäli kohteeseen asennetaan lattialämmitys osana muutostöitä, hinta voi nousta 25 000 euroon.
Kodin tai mökin maalämpöremontissa työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen. Lämmitystapamuutoksista, jollainen on esimerkiksi öljylämmityksen vaihto maalämpöön, voi vuosina 2022-2027 saada korottettua kotitalousvähennystä.
Valmis järjestelmä ei vaadi huoltoa juuri lainkaan, mutta esimerkiksi keruuputkiston painelukema on syytä tarkistaa kuukauden parin välein. Rahaa ei siis kulu jatkuviin huoltoihin ja lämmitysmuotona maalämpö onkin käyttäjälle hyvin vaivaton ratkaisu.
Maalämpöpumppu on tehokas: se tuottaa lämpöenergiaa 3 –4 kW per kuluttamansa 1 kW. Karkeasti arvioiden maalämpö laskee omakotitalon lämmityslaskun yhteen kolmasosaan verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Paljon kuluttavassa kohteessa vuotuinen säästö voi yli 25 000 kWh. Sähkönkulutukseen vaikuttaa esimerkiksi maalämpöpumpun valinta, sääolosuhteet sekä rakennuksen koko.
COP-luku kertoo kuinka monta kilowattituntia lämpöenergiaa lämpöpumppu tuottaa pumpun kuluttama sähkökilowattia kohden. Tämän hetken parhaimmat pumput tuottavat noin 4,5 kWh lämpöenergiaa per sähkökilowattitunti. Hyötysuhde laskee mitä kuumempaa vettä pumppu tuottaa.
Maalämpöpumppua valittaessa yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on lämmön tuoton energiatehokkuus. Energiatehokkuutta mittaava COP-luku mittaa energian tuoton hyötysuhdetta, kun lämmönkeruuputkista tuleva neste on 0-asteista ja maalämpöpumppu tuottaa joko 35- tai 50-asteista vettä.
COP-luvun merkitys kasvaa kun asunto lämmitetään pattereilla, jossa veden lämpö on verrattain korkea lattialämmitykseen verrattuna. Patterilämmitettyyn asuntoon kannattaa hankkia pumppu, jossa on korkea hyötysuhde 65-asteiselle vedelle. Jos maalämpöpumpussa on kolmiventtiilirakenne, pumpun tuottama lämmin vesi ohjataan joko asunnon lämmitykseen tai käyttövedenlämmitykseen. Kun asunnon lämmitykseen käytetty energia vastaa noin 75% osuutta kokonaisuudesta ja veden lämpö on alhaisempi, pääsee maalämpöpumppu hyödyntämään korkeampaa hyötysuhdetta mahdollisimman usein.
Maalämpöpumpun lisäksi on päätettävä käyttövedenvaraajan koko. Lämpimän veden tarpeen määrää suihkujen ja kylpyjen määrä. Tyypillinen ratkaisu on 160-185 litrainen pumppuun integroitu varaaja. Veden ollessa reilut 50 asteista, riittää tämä noin viiteen 40 asteiseen suihkuun jonka aikana pumppu lämmittää kuudennen. Jos asunnossa käytetään samaan aikaan pore- tai kylpyammetta tarvitaan suurempi varaaja.
Jos kaikki tämä tekninen tieto kuulostaa vaikeaselkoiselta, ei hätää, maalämpöpumppujen asentajat ovat rautaisia ammattilaisia, jotka osaavat kyllä arvioida parhaan mahdollisen maalämpöpumpun kodillesi.
Erityisesti vanhat öljylämmitysjärjestelmät on hyvä ympäristö- ja energiatehokkuussyistä vaihtaa mahdollisuuksien mukaan toiseen lämmitysjärjestelmään. Moni päätyykiin valitsemaan maalämmön ölylämmityksen tilalle.
Öljylämmityksestä luopumiseen on vuosina 2022-2027 mahdollista saada korotettua kotitalousvähennystä. Jos siis suunnittelet öljylämmityksestä luopumista, kannattaa se ajoittaa korotuksen voimassaoloajalle. Lisäksi energiaremontteihin on saatavilla myös muita erilaisia avustuksia, jotka kannattaa selvittää ennen remontin aloittamista.