Uusi rakentamislaki tulee voimaan 2025 – Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu

Tässä artikkelissa:

- Tietoa uudesta rakentamislaista
- Lakiesityksen päätavoitteet
- Kuinka uudistus tulisi vaikuttamaan rakentamisen lupamenettelyihin
- Miten lakiesitys pyrkii vähentämään päästöjä
- Esityksen edistyminen

Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025

Uuden rakentamislain myötä maankäyttö- ja rakennuslain rakentamisen osuus kumoutuu ja jäljelle jäävän lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi.

Uusi rakentamislaki astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Osa muutoksista eli rakennuslupien käsittelyaikojen takuut, rakennusten hiilijalanjäljen laskenta sekä tietomallipohjaiset rakennusluvat astuvat voimaan kuitenkin vasta 1. tammikuuta 2026. Tällä hetkellä korjaussarjaa koskeva lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä.

Rakentamislain voimaantuloon asti rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL).

Lähde: Ympäristöministeriö

Rakentamislain tavoitteet

Uuden rakentamislain tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, sujuvoittaa rakentamista, edistää kiertotaloutta ja tukea rakennetun ympäristön digitalisaatiota.

Remontti edessä?

Pyydä tarjouksia

Urakkamaailma on Suomen suosituin tapa löytää tekijä remonttiin.

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL)

Nykyinen maankäyttö - ja rakennuslaki on peräisin vuodelta 2000. Lakiin on tarvittaessa tehty muutoksia, mutta pääpiirteiltään se on pysynyt kuitenkin samana jo yli 20 vuoden ajan.

Ympäristön sekä lainsäädännön muutokset ovat ajaneet painetta lakimuutokselle, jotta tulevaisuuden rakentaminen vastaa jatkossa paremmin esimerkiksi hiilineutraalimman, sosiaalisesti toimivamman ja turvallisemman asumisympäristön tavoitteisiin.

Uuden rakentamislain vaikutus rakentamislupaan ja pienrakentamiseen

Lakimuutoksen myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus on tarkoitus yhdistää yhdeksi rakentamisluvaksi vuoden 2025 alusta alkaen. Lakimuutoksen tavoitteena on keventää myös hallinnollista taakkaa, minkä myötä useat rakennukset saa ensi vuonna rakentaa omalla ilmoituksella ilman rakentamislupaa.

Vuoden 2025 alusta alkaen alle 30m² kokoisten, muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennusten rakentaminen onnistuu omalla ilmoituksella eikä lupamenettelyä enää edellytetä. Muutoksen on tarkoitus helpottaa uusien rakennusten rakentamista. Rakentajalle lakimuutos luo myös kustannussäästöjä. Aiemmin rakennuslupamaksut ovat usein olleet suuri osuus piharakennuksen rakennuskustannuksista.
Myös alle 50m² kokoisen katoksen ja alle 30m korkean maston tai piipun saa rakentaa ilman lupamenettelyä 1.1.2025 alkaen.
Kun on kyse olemassa olevan rakennuksen korjauksesta, edellytetään rakennuslupa, mikäli sen keskeisimpiä ominaispiirteitä muutetaan, rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan merkittävästi tai kyseessä on suojellun ja arvokkaan rakennuksen merkittävä muutostyö.
Rakentamisluvan käsittelyaika on jatkossa kolme kuukautta, poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Mikäli hakemuksen käsittely viivästyy, on mahdollista saada lupamaksun palautus. Tämä muutos astuu voimaan vasta vuonna 2026.

Vaikka lakiesityksen mukaan lupamenettelyä ei pieniin piharakennuksiin jatkossa tarvita, on rakentajan omalla vastuulla noudattaa säädettyjä rakennusmääräyksiä ja alueen kaavamääräyksiä.

On mahdollista, että lakimuutoksen myötä Suomeen syntyy myös pienimuotoinen pienten piharakennusten rakennusbuumi. Esimerkkejä tällaisista rakennuksista ovat aitta, pihasauna, varasto, vierashuone, etätyötila ja autotalli.

Miten lakimuutoksella pyritään vähentämään päästöjä?

Vähähiilinen rakentaminen

Rakentamislaki asettaa uuden teknisen vaatimuksen, joka edellyttää, että rakentamishankkeen toteuttaja varmistaa rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen vähähiilisyyden sen käyttötarkoituksen mukaisesti. Esityksen mukaan uuden rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on ilmoitettava ilmastoselvityksessä, joka tehdään loppukatselmuksen yhteydessä. Rakennukset tulisi suunnitella niin, että niiden elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni ja alittaa asetetun raja-arvon. Vähähiilisyyteen kuuluu myös rakennuksen hiilikädenjäljen kasvattaminen, eli ilmastohyötyjen lisääminen.

Ympäristöministeriön mukaan vähähiilisyyteen voidaan päästä monin eri tavoin ja lain tavoitteena onkin pitää keinot monipuolisina. Joissakin projekteissa on järkevää keskittyä energiatehokkuuden parantamiseen, kun taas toisissa voidaan vähentää päästöjä käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja.

Hiilijalanjäljen laskentavelvollisuus on tulossa voimaan vasta vuonna 2026.

Kansallinen päästötietokanta

Lakiesitykseen on myös kirjattu kansallinen päästötietokanta, johon kerätään tietoja koskien rakentamisen vähähiilisyyden arviointia. Tietokannasta voisi tarkastella esimerkiksi rakennustuotteisiin, rakentamisessa käytettyihin työkoneisiin ja polttoaineisiin sekä rakennuksen käytönaikaisen energian päästöihin liittyviä tietoja. Digitalisaation avulla myös tiedonkeruu rakentamisen ilmastovaikutuksista paranee ja voi auttaa vähentämään luonnonvarojen käyttöä sekä valitsemaan kestävämpiä sekä kierrätettäviä materiaaleja.

Kilpailuta remonttisi

Jätä remontti-ilmoitus

Ilmoituksen jättäminen on ilmaista, eikä sido remontin tilaamiseen.

Digitalisaation edistäminen

Rakentamislaki pyrkii edistämään rakentamisen digitalisaatiota ja sujuvoittamaan prosesseja.

Uusi lakiesitys määrää, että rakentamislupaa on haettava tietomallimuotoisella suunnitelmalla, joka sisältää rakennuksen ja sen osien tiedot pääpiirustustasolla. Tietomallimuotoisoisuus mahdollistaa tallettamisen sähköisessä muodossa. Rakentamislupa voi olla myös muuten koneluettavassa muodossa. Koneluettavalla muodolla viitataan tiedostomuotoon, joka mahdollistaa ohjelmistojen vaivattoman tiedon, yksittäisten tietojen ja niiden rakenteiden tunnistamisen, erottelun ja poimimisen.

Uuden mallin mukainen lupahakemusprosessi alkaa 1.1.2026, ja siihen asti lupia haetaan nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Lakiesityksen edistyminen

Lakiuudistusta on valmisteltu jo vuosia ja arviointi- ja esivalmistelutyöt aloitettiin jo vuoden 2011 syksyllä. Kokonaisarvio maankäyttö- ja rakennuslaista saatiin valmiiksi vuonna 2014. Arviointi tehtiin yhdessä kuntien, alan toimijoiden sekä eri järjestöjen kanssa ja se piti sisällään lukuisia eri tutkimuksia ja selvityksiä.

Hallitus esitti rakentamislakia eduskunnalle syksyllä 2022, ja eduskunta hyväksyi sen 1.3.2023. Seuraavalla hallituskaudella uusi hallitus teki rakentamislakiin muutoksia, ja niin sanottu rakentamislain korjaussarja oli lausuntokierroksella alkuvuodesta 2024, jonka aikana ympäristöministeriö vastaanotti 279 lausuntoa. Näiden lausuntojen pohjalta lakiin tehdään useita muutoksia.

Rakentamislaki astuu voimaan 1. tammikuuta 2025. Tällä hetkellä korjaussarjaa koskeva lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä.