Riippuvalaisimen asennus 4,5 metriin, Helsinki
1 tunti sitten
Riippuvalaisimen asennus 4,5 metriin, Helsinki
1 tunti sitten
Uudenmaan Märkätilasaneeraus, Järvenpää
7 tuntia sitten
Uusi sopimus luotu, Jyväskylä
1 tunti sitten
30 neliön yksiön seinien maalaus, Helsinki
2 tuntia sitten
A-Pintamaalaus Oy, Tyrnävä
12 tuntia sitten
Parkettilaittian hionta ja lakkaus, Espoo
2 tuntia sitten
- Tietoa uudesta rakentamislaista
- Lakiesityksen päätavoitteet
- Kuinka uudistus vaikuttaa rakentamisen lupamenettelyihin
- Miten lakiesitys pyrkii vähentämään päästöjä
- Esityksen edistyminen
Uuden rakentamislain myötä maankäyttö- ja rakennuslain rakentamisen osuus kumoutuu ja jäljelle jäävän lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi.
Uusi rakentamislaki astui voimaan vuoden 2025 alussa. Osa muutoksista eli rakennuslupien käsittelyaikojen takuut, rakennusten hiilijalanjäljen laskenta sekä tietomallipohjaiset rakennusluvat astuvat voimaan kuitenkin vasta 1. tammikuuta 2026.
Lähde: Ympäristöministeriö
Uuden rakentamislain tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, sujuvoittaa rakentamista, edistää kiertotaloutta ja tukea rakennetun ympäristön digitalisaatiota.
Vuoden 2025 alusta voimaan astuneen lakimuutoksen myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus yhdistyivät rakentamisluvaksi. Lakimuutoksen tavoitteena on keventää myös hallinnollista taakkaa, minkä myötä useat rakennukset saa nyt rakentaa omalla ilmoituksella ilman rakentamislupaa. Alta voit lukea muutoksista tarkemmin.
Vaikka lakiesityksen mukaan lupamenettelyä ei pieniin piharakennuksiin jatkossa tarvita, on rakentajan omalla vastuulla noudattaa säädettyjä rakennusmääräyksiä ja alueen kaavamääräyksiä.
On mahdollista, että lakimuutoksen myötä Suomeen syntyy myös pienimuotoinen pienten piharakennusten rakennusbuumi. Esimerkkejä tällaisista rakennuksista ovat aitta, pihasauna, varasto, vierashuone, etätyötila ja autotalli.
Rakentamislaki asettaa uuden teknisen vaatimuksen, joka edellyttää, että rakentamishankkeen toteuttaja varmistaa rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen vähähiilisyyden sen käyttötarkoituksen mukaisesti. Esityksen mukaan uuden rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on ilmoitettava ilmastoselvityksessä, joka tehdään loppukatselmuksen yhteydessä. Rakennukset tulisi suunnitella niin, että niiden elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni ja alittaa asetetun raja-arvon. Vähähiilisyyteen kuuluu myös rakennuksen hiilikädenjäljen kasvattaminen, eli ilmastohyötyjen lisääminen.
Ympäristöministeriön mukaan vähähiilisyyteen voidaan päästä monin eri tavoin ja lain tavoitteena onkin pitää keinot monipuolisina. Joissakin projekteissa on järkevää keskittyä energiatehokkuuden parantamiseen, kun taas toisissa voidaan vähentää päästöjä käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja.
Hiilijalanjäljen laskentavelvollisuus on tulossa voimaan vasta vuonna 2026.
Lakiesitykseen on myös kirjattu kansallinen päästötietokanta, johon kerätään tietoja koskien rakentamisen vähähiilisyyden arviointia. Tietokannasta voisi tarkastella esimerkiksi rakennustuotteisiin, rakentamisessa käytettyihin työkoneisiin ja polttoaineisiin sekä rakennuksen käytönaikaisen energian päästöihin liittyviä tietoja. Digitalisaation avulla myös tiedonkeruu rakentamisen ilmastovaikutuksista paranee ja voi auttaa vähentämään luonnonvarojen käyttöä sekä valitsemaan kestävämpiä sekä kierrätettäviä materiaaleja.
Ilmoituksen jättäminen on ilmaista, eikä sido remontin tilaamiseen.
Rakentamislaki pyrkii edistämään rakentamisen digitalisaatiota ja sujuvoittamaan prosesseja.
Uusi lakiesitys määrää, että rakentamislupaa on haettava tietomallimuotoisella suunnitelmalla, joka sisältää rakennuksen ja sen osien tiedot pääpiirustustasolla. Tietomallimuotoisoisuus mahdollistaa tallettamisen sähköisessä muodossa. Rakentamislupa voi olla myös muuten koneluettavassa muodossa. Koneluettavalla muodolla viitataan tiedostomuotoon, joka mahdollistaa ohjelmistojen vaivattoman tiedon, yksittäisten tietojen ja niiden rakenteiden tunnistamisen, erottelun ja poimimisen.
Uuden mallin mukainen lupahakemusprosessi alkaa 1.1.2026, ja siihen asti lupia haetaan nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.
Lakiuudistusta on valmisteltu jo vuosia ja arviointi- ja esivalmistelutyöt aloitettiin jo vuoden 2011 syksyllä. Kokonaisarvio maankäyttö- ja rakennuslaista saatiin valmiiksi vuonna 2014. Arviointi tehtiin yhdessä kuntien, alan toimijoiden sekä eri järjestöjen kanssa ja se piti sisällään lukuisia eri tutkimuksia ja selvityksiä.
Hallitus esitti rakentamislakia eduskunnalle syksyllä 2022, ja eduskunta hyväksyi sen 1.3.2023. Seuraavalla hallituskaudella uusi hallitus teki rakentamislakiin muutoksia, ja niin sanottu rakentamislain korjaussarja oli lausuntokierroksella alkuvuodesta 2024, jonka aikana ympäristöministeriö vastaanotti 279 lausuntoa. Näiden lausuntojen pohjalta lakiin tehdään useita muutoksia.
Rakentamislaki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. Viimeisimmät muutokset lakiin tehtiin hallituksen korjaussarjassa, joka hyväksyttiin joulukuussa 2024.
Kaikkia Urakkamaailmassa solmittuja sopimuksia turvaa Urakkamaailman remonttiturva.