Uusi kohde!

Talon maalaus, Paimio

44 minuuttia sitten

×
Urakoitsija-arvostelu

Uudenmaan Märkätilasaneeraus, Järvenpää

12 tuntia sitten

×
Sopimus

Uusi sopimus luotu, Hyvinkää

3 tuntia sitten

×
Uusi kohde!

Pientä pinraremonttia, Lahti

2 tuntia sitten

×
Urakoitsija-arvostelu

A-Pintamaalaus Oy, Tyrnävä

17 tuntia sitten

×
Uusi kohde!

Riippuvalaisimen asennus 4,5 metriin, Helsinki

7 tuntia sitten

×
Päivitetty 20.01.2025

Uusi rakentamislaki 2025 – Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistui

Tässä artikkelissa:

- Tietoa uudesta rakentamislaista
- Lakiesityksen päätavoitteet
- Kuinka uudistus vaikuttaa rakentamisen lupamenettelyihin
- Miten lakiesitys pyrkii vähentämään päästöjä
- Esityksen edistyminen


Uusi rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025

Uuden rakentamislain myötä maankäyttö- ja rakennuslain rakentamisen osuus kumoutuu ja jäljelle jäävän lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi.

Uusi rakentamislaki astui voimaan vuoden 2025 alussa. Osa muutoksista eli rakennuslupien käsittelyaikojen takuut, rakennusten hiilijalanjäljen laskenta sekä tietomallipohjaiset rakennusluvat astuvat voimaan kuitenkin vasta 1. tammikuuta 2026.

Lähde: Ympäristöministeriö

Rakentamislain tavoitteet

Uuden rakentamislain tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, sujuvoittaa rakentamista, edistää kiertotaloutta ja tukea rakennetun ympäristön digitalisaatiota.

Remontti edessä?

Pyydä tarjouksia

Urakkamaailma on Suomen suosituin tapa löytää tekijä remonttiin.

Uuden rakentamislain vaikutus rakentamisen lupamenettelyyn ja pienrakentamiseen

Vuoden 2025 alusta voimaan astuneen lakimuutoksen myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus yhdistyivät rakentamisluvaksi. Lakimuutoksen tavoitteena on keventää myös hallinnollista taakkaa, minkä myötä useat rakennukset saa nyt rakentaa omalla ilmoituksella ilman rakentamislupaa. Alta voit lukea muutoksista tarkemmin.

  • Alle 30 m² kokoisten, muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennusten rakentaminen onnistuu omalla ilmoituksella eikä lupamenettelyä enää edellytetä. Muutoksen on tarkoitus helpottaa uusien rakennusten rakentamista. Rakentajalle lakimuutos luo myös kustannussäästöjä. Aiemmin rakennuslupamaksut ovat usein olleet suuri osuus piharakennuksen rakennuskustannuksista. 
  • Myös alle 50 m² kokoisen katoksen ja alle 30 m korkean maston tai piipun saa rakentaa ilman lupamenettelyä.
  • Kun on kyse olemassa olevan rakennuksen korjauksesta, edellytetään rakennuslupa, mikäli sen keskeisimpiä ominaispiirteitä muutetaan, rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan merkittävästi tai kyseessä on suojellun ja arvokkaan rakennuksen merkittävä muutostyö. 
  • Rakentamisluvan käsittelyaika on jatkossa kolme kuukautta, poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Mikäli hakemuksen käsittely viivästyy, on mahdollista saada lupamaksun palautus. Tämä muutos astuu voimaan vasta vuonna 2026.
maankäyttä ja rakennuslaki

Vaikka lakiesityksen mukaan lupamenettelyä ei pieniin piharakennuksiin jatkossa tarvita, on rakentajan omalla vastuulla noudattaa säädettyjä rakennusmääräyksiä ja alueen kaavamääräyksiä.

On mahdollista, että lakimuutoksen myötä Suomeen syntyy myös pienimuotoinen pienten piharakennusten rakennusbuumi. Esimerkkejä tällaisista rakennuksista ovat aitta, pihasauna, varasto, vierashuone, etätyötila ja autotalli.

Miten lakimuutoksella pyritään vähentämään päästöjä?

Vähähiilinen rakentaminen

Rakentamislaki asettaa uuden teknisen vaatimuksen, joka edellyttää, että rakentamishankkeen toteuttaja varmistaa rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen vähähiilisyyden sen käyttötarkoituksen mukaisesti. Esityksen mukaan uuden rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on ilmoitettava ilmastoselvityksessä, joka tehdään loppukatselmuksen yhteydessä. Rakennukset tulisi suunnitella niin, että niiden elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni ja alittaa asetetun raja-arvon. Vähähiilisyyteen kuuluu myös rakennuksen hiilikädenjäljen kasvattaminen, eli ilmastohyötyjen lisääminen.

Ympäristöministeriön mukaan vähähiilisyyteen voidaan päästä monin eri tavoin ja lain tavoitteena onkin pitää keinot monipuolisina. Joissakin projekteissa on järkevää keskittyä energiatehokkuuden parantamiseen, kun taas toisissa voidaan vähentää päästöjä käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja.

Hiilijalanjäljen laskentavelvollisuus on tulossa voimaan vasta vuonna 2026.

Kansallinen päästötietokanta

Lakiesitykseen on myös kirjattu kansallinen päästötietokanta, johon kerätään tietoja koskien rakentamisen vähähiilisyyden arviointia. Tietokannasta voisi tarkastella esimerkiksi rakennustuotteisiin, rakentamisessa käytettyihin työkoneisiin ja polttoaineisiin sekä rakennuksen käytönaikaisen energian päästöihin liittyviä tietoja. Digitalisaation avulla myös tiedonkeruu rakentamisen ilmastovaikutuksista paranee ja voi auttaa vähentämään luonnonvarojen käyttöä sekä valitsemaan kestävämpiä sekä kierrätettäviä materiaaleja.

Kilpailuta remonttisi

Jätä remontti-ilmoitus

Ilmoituksen jättäminen on ilmaista, eikä sido remontin tilaamiseen.

Digitalisaation edistäminen

Rakentamislaki pyrkii edistämään rakentamisen digitalisaatiota ja sujuvoittamaan prosesseja.

Uusi lakiesitys määrää, että rakentamislupaa on haettava tietomallimuotoisella suunnitelmalla, joka sisältää rakennuksen ja sen osien tiedot pääpiirustustasolla. Tietomallimuotoisoisuus mahdollistaa tallettamisen sähköisessä muodossa. Rakentamislupa voi olla myös muuten koneluettavassa muodossa. Koneluettavalla muodolla viitataan tiedostomuotoon, joka mahdollistaa ohjelmistojen vaivattoman tiedon, yksittäisten tietojen ja niiden rakenteiden tunnistamisen, erottelun ja poimimisen.

Uuden mallin mukainen lupahakemusprosessi alkaa 1.1.2026, ja siihen asti lupia haetaan nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Lakiesityksen edistyminen

Lakiuudistusta on valmisteltu jo vuosia ja arviointi- ja esivalmistelutyöt aloitettiin jo vuoden 2011 syksyllä. Kokonaisarvio maankäyttö- ja rakennuslaista saatiin valmiiksi vuonna 2014. Arviointi tehtiin yhdessä kuntien, alan toimijoiden sekä eri järjestöjen kanssa ja se piti sisällään lukuisia eri tutkimuksia ja selvityksiä.

Hallitus esitti rakentamislakia eduskunnalle syksyllä 2022, ja eduskunta hyväksyi sen 1.3.2023. Seuraavalla hallituskaudella uusi hallitus teki rakentamislakiin muutoksia, ja niin sanottu rakentamislain korjaussarja oli lausuntokierroksella alkuvuodesta 2024, jonka aikana ympäristöministeriö vastaanotti 279 lausuntoa. Näiden lausuntojen pohjalta lakiin tehdään useita muutoksia.

Rakentamislaki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. Viimeisimmät muutokset lakiin tehtiin hallituksen korjaussarjassa, joka hyväksyttiin joulukuussa 2024.

Löydä luotettava tekijä

Pyydä tarjouksia

Kaikkia Urakkamaailmassa solmittuja sopimuksia turvaa Urakkamaailman remonttiturva.

Lue alla olevista artikkeleista kuinka onnistut remontissasi